tiistai 21. maaliskuuta 2017

Miksi ratikka?

Turun raitiotieliikenne lopetettiin 70-luvun alkupuolella. Syy miksi, on askarruttanut minua jo pitkään. Yleisesti hyväksytty versio on se, että vaunut sekä raiteet olivat loppuun käytettyjä ja niihin investoiminen olisi ollut liian kallista. Oliko kuitenkaan tilanne näin? Asiaan paremmin perehdyttyäni,uskon, ettei totuus ole niin yksiselitteinen. Totta on se, että iso osa vaunuista ja raiteista oli uusimisen tarpeessa, mutta se toinen puoli olikin varsin modernia ja uudehkoa. Käytännössä siis ihan normaali tilanne joukkoliikenteessä. Osa kalustosta on uudehkoa, kun toinen osa on tulossa uusittavaksi.




Suomen taloushistoriasta uskon löytyvän suuremman syyn. Elimme muutama vuosikymmen sitten tilanteessa, jossa ostimme Neuvostoliitosta öljyä ja sitä vastaan Neuvostoliitto osti Suomesta kaikkea mahdollista vaatteista laivoihin. Vastaostokauppa oli siis hyvin merkittävä osa kansantalouttamme. Meillä meni hyvin, jos poltimme öljyä. Julkisenliikenteen, sähköllä toimiva raitikka oli siten kansantaloudelle ongelmallinen. En tiedä tehtiinkö tietoisesti vai tiedostamatta päätöksiä yksityisautoilun sekä polttomoottorikäyttöisen julkisenliikenteen eduksi. En lähde missään nimessä sen ajan päättäjiä syyttelemään. Uskon, että sen aikakauden tiedon perusteella, mikä heillä oli, olisin varmana tehnyt samat päätökset. Nykytiedon valossa olisi liian helppo lähteä syyttelemään.


Neuvostoliiton romahdus ja sen jälkeinen 90-luvun lama on kaikilla tiedossa. Vastaostokaupasta on siis jo pitkä aika ja meidän kansantaloudellemme ei enää ole etu ostaa öljyä, pikemminkin haitta. Järkevämpää on käyttää niitä energianlähteitä mitä meillä on kotimaassa. Sähköbussit ja raitiotievaunut tarvitsevat sähköä liikkuakseen ja sähkön tuotanto voidaan toteuttaa kotimaisilla energianlähteillä ilman, että ostamme energianlähteitä ulkomailta. Tarkoitan juuri sitä tuulivoimaa, jota niin paljon haukutaan hyödyttömänä. Olen siis hyvin tuulivoima myönteinen.


Ratikan rakentaminen nyt olisi itse asiassa Turun taloudelle hyväksi. Ratikka vaatii kiinteitä rakenteita, joita sijoittajat katsovat hyvällä. On järkevää sijoittaa ja investoida radan varteen, joka ei siirry mihinkään. Helsingin metro on viime vuosikymmeniltä hyvä esimerkki. Pelkästään asunto-osakkeiden hinta kertoo sen, kuinka läheltä löytyy metroasema.




Turun keskusta on tällä hetkellä hyvin hiljainen. Julkisenliikenteen lisääminen ja tehostaminen keskustaan toisi mielestäni taloushyötyä pk-sektorille, varsinkin näille pienille palveluntarjoajille. Pitkään jatkunut trendi on ollut rakentaa keskustasta varsin kauas liikekeskuksia, jonne pääsee vain henkilöautolla. Yksityisautoilu tulee pysymään liikekeskusten osalta pääsääntöisenä liikkumismuotona asiakkaille. Tehokas ja edullinen julkinen liikenne toisi keskustan alueelle asiakkaita paljon tehokkaammin, kuin uusi parkkitila. On turha väittää etteikö parkkeeraus tule olemaan keskustassa aina maksullista ja kauempana liikekeskuksissa ilmaista. Tämä fakta siis vie autot aina keskustan ulkopuolelle, joten autottomaan keskustaan panostaminen on vain järkevää.




Turku tarvitsee ratikan ja hyvin toimivan julkisenliikenteen, jotta orastava talouskasvu ei tyrehdy alkuunsa.


Wikipedian linkki:

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Elossa vai täytettynä?

Isäni voi ukin ominaisuudessa lapsenlapsilleen (siskoni lapset) kertoa, minkä eläimen jälkiä pihalta löytyy. Asuvathan vanhempani maalla ja erilaisia eläinten jälkiä löytyy vähän sieltä täältä. Mutta voiko olla niin, että tänään kuusivuotias voi omille lastenlapsilleen näyttää vain täytettyjä kauriita, rusakoita, hirviä, siilejä jne. ja kertoa: “Näitä oli silloin minun nuoruudessani elossa luonnossa”.






Elossa vai täytettynä?
Sinä teet sen päätöksen tänään!

Todellisuuden tajusin oikein urakalla tänä talvena, kun innokkaat vapaaehtoiset kolasivat Saimaalla lumikinoksia Saimaannorpan pesimistä varten. Onko tosiaan se tilanne, että norppamme ei enää selviydy ilman ihmisten apua? Mitä sitten, kun Saimaa ei jonain talvena jäädy? Onko jotain tehtävissä? Onko saimaannorppa jo menetetty tapaus?





Elossa vai täytettynä?
Sinä teet sen päätöksen tänään!

Meillä ei ole enää aikaa jahkailuun, vaan nyt on tehtävä tekoja, ei suunnitelmia. Ilmaston lämpeneminen on tosiasia eikä sitä enää pysty kiistämään mitenkään. Voiko sen pysäyttää? Uskon että voi, mutta ilman konkreettisia tekoja se ei onnistu.

Kuvitelma, että ne omat teot ovat niin pieniä, etteivät ne mihinkään vaikuta, on pelkkää valetta. Jokainen tekee ne omat päätökset ja teot. Tottakai voit vaikuttaa asioihin vain sen oman vaikutuspiirin sisällä, mutta kun jokainen tekee niitä pieniä tekoja, voimme yhdessä kääntää ‘kelkan’. Yllättävin esimerkki ekologiseen ajatteluun on Kiina. Kiinan ympäristökatastrofi on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että siellä on alettu tositoimiin. Itse kuvailen Kiinan toimia “sodan julistukseksi ympäristökatastrofia vastaan”. Todellisuudessa Kiina ei enää vain allekirjoita sopimuksia ja lupaile - siellä tehdään töitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kiina esimerkiksi on se maa, joka Trumpin hallinnolle tulee sanomaan sen viimeisen sanan siihen pitääkö yhdysvallat kiinni ympäristösopimuksistaan sekä niiden velvoitteista. Kiina ei näissä anna Trumpin sooloilla vaan sanoo sen kuka määrää ja ketä seuraa.




Pölyisiä vitriinejä vai elävä luonto?
Sinä teet sen päätöksen tänään!

Pieniä tekoja on esimerkiksi laittaa villasukat jalkaan talvella ja laskea sisälämpötilaa asteen kaksi (ei vaikuta siihen onko mukava olla).  Tai vaatia asunto-osakeyhtiön isännöitsijää selvittämään mitä kerros- tai rivitaloon maksaa maalämpöön siirtyminen (yllättäen kaukolämmöstä, jos siirtyy maalämpöön 10 vuoden laina-ajalla, yhtiövastike pysyy samana. Säästö ostetussa energiassa on niin suuri). Voi valita juureksia keskitalvella “tuorekasvisten” sijaan (kasvihuone vihannekset ja kasvikset ovat hirveitä energiasyöppöjä). Voi puolittaa lihan käytön, sillä et tarvitse lihaa joka aterialla. Itse asiassa nämä kaikki esimerkit eivät ole vain ympäristötekoja vaan sinulle myös taloudellinen säästö.




Luita, täytettynä, asetelmina vai elossa?
Sinä teet sen päätöksen tänään!


Lahjoitukset vaalikampanjaani:

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Työntekijänä vai yrittäjä riskillä?

Tämmöinen viesti tuli monelle työttömälle viime vuoden loppupuolella:
Laatutakuu-yrittäjäksi puhdistuspalvelualalle
Haluatko vapaamman, vakituisen ja kokoaikaisen työn sekä paremmat tulot?
Haemme nyt siivouksen Laatutakuu-yrittäjää Turkuun.
Tule kuulemaan lisää Laatutakuu-yrittäjyydestä. Ennakko-ilmoittautumista ei tarvita.
Paikka: Varsinais-Suomen TE-toimisto, Linnankatu 52 B, 1. kerros (Rekrykeskus)
Aika: tiistai 29.11. klo 11-15, yhteisinfo yrityksestä klo 13.00.
Laatutakuu-yrittäjän ansiot ovat mukavalla tasolla heti toiminnan alusta alkaen. Laatutakuu-yrittäjä on haluttu yhteistyökumppani asiakkaiden keskuudessa, joten mahdollisuus yrityksen ja ansioiden kasvulle on hyvä.
Laatutakuu-yrittäjä saa kauttamme kaiken, mitä yrittämisessä tarvitsee: valmiin yrityksen asiakkaineen, yhteistyökumppanit ja rahoituksen. Laatutakuu-yrittäjällä on käytössään keskitetyt taloushallintopalvelut, edulliset hankintakanavat sekä valtakunnallisen markkinoinnin tuki. Franchising-keskuksen ammattitaitoinen ja ystävällinen tiimi tukee, kouluttaa ja neuvoo yrittäjää koko yrittäjyyden ajan. Tarjoamme helpomman ja turvallisemman tavan aloittaa yrittäjän ura. Aiempaa kokemusta yrittäjyydestä tai toimialasta ei tarvita ja se sopii kaikenikäisille.
Laatutakuu-ketju hoitaa valtakunnallisesti laadukkaita kiinteistöjen ylläpitopalveluita jo yli 50 paikkakunnalla. Tällä hetkellä palveluiden toimittamisesta vastaavat ketjun 150 itsenäistä ja motivoitunutta Laatutakuu-yrittäjää. Laatutakuun asiakas- ja yrittäjätyytyväisyys ovat tutkitusti alan parhaita.  Suomen Laatutakuu Palvelut Oy on osa kansainvälistä ISS-konsernia. ISS työllistää maailmanlaajuisesti 510 000 henkeä, joista 11 000 on Suomessa.
Löydän tästä paljon huomautettavaa. Tämä on selkeästi suunnattu niille, jotka eivät ole valmiiksi yrittäjiä. Itse olen yrittäjä ja haluan tuoda julki niitä ikäviä asioita, joita ilman yrittäjäkokemusta ei ehkä huomaa eikä niitä myöskään yllä olevassa tekstissä kerrota.


ISS konserni on varsin ovelasti päättänyt siirtää yrittäjä riskin työntekijöille. ISS konsernin ei siis tarvitse enää huolehtia loma- ja sairaspäivärahoista, sillä ne ovat jyvitetty työntekijälle. Lakisääteiset velvoitteetkin ISS voi unhoittaa sillä ne ovat työntekijällä nyt. Siivouskohteessa, jos tapahtuu jotain, on yrittäjän oman vakuutuksen syytä olla riittävän kattava. ISS ei pienyrittäjää auta. Pidempi sairausloma on pienyrittäjän taloudelle tuhoisa eikä ISS auta. ISS voi koska vain lopettaa palvelun tilaamisen pienyrittäjältä ilman, että on vaaraa siitä, että liitto ärähtää. ISS siis hankkii itselleen kuuliaisia orjia, jotka eivät valita, ja näitä orjia saa TE-keskuksen avulla lisää.


Tätä toimintaa sitten tukee TE-keskus. Kortistosta saadaan muutama taas pois ja ne eivät sinne helpolla palaudu vaikka ISS lopettaisi palvelun tilaamisen, koska nythän henkilö on yrittäjä eikä siten oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Sossun luukullekkin pienyrittäjän on vaikea mennä, sillä eihän sossu (tai nykyään sekin on Kelan alla) mitään maksa yrittäjälle vaan se on sitä yrittäjän riskiä, josta ei kerrota ennen kuin on hankaluuksia.

Jos siis haluaa ottaa itselleen yrittäjä riskin sekä yrittäjän työtunnit, niin siitä vaan. Näitä ikäviä puolia ei sinulle kuitenkaan kerrota vaan hehkutetaan sitä yrittäjän vapautta ja sitä, että pystyy itsensä työllistämään. Yrittäjyyteen kannattaa lähteä, jos tietää riskit. Koska on yrittäjän elämässä paljon hyvääkin, mutta täytyy tietää mihin leikkiin lähtee.



sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Kierrätys ammattina.

Minulle kierrätys on myös ammatti eli omistan oman osto- ja myyntiliikkeen. Liikkeen pidon arjesta olen kirjoittanut jo melko pitkään blogissani http://romuajaromantiikkaa.blogspot.fi/ .


Tässä on muutama esimerkki:













Osan pyöristä olen joutunut varastoimaan ulos sillä varasto on joskus liian täynnä.


Mutta nyt sitten kierrätykseen tarkemmin. Siinä, missä monet näkevät romua, minä näen seteleitä. Tässä kuitenkin haluaisin tuoda esille kevään hyvän myyntikohteen eli polkupyörät, joita tyhjennetään yleisesti hyvin paljon taloyhtiöiden kellareista. Näihin yritän päästä väliin sillä se tietää minulle hankintahinnaltaan varsin edullisia hankintoja. Taloyhtiöt tilaavat yleensä roskalavan, jonne nämä käyttökelpoiset polkupyörät päätyvät ellen ehdi väliin. Ikävä tosiasia vain on se, että pikkuvikaisia polkupyöriä päätyy roskalavalle aivan liikaa. Jokainen polkupyörä valmistuksen yhteydessä tuottaa noin 250 kilogrammaa hiilidioksidia, mikä olisi vältettävissä.


Usein myyn polkupyörät matalaan hintaan, jotta ehdin keväällä myymään enemmän. Tällöin toki on oltava tarkkana, että kulut tulee katettua, unohtamatta voitto-osuutta.


Suhtautumisessa minuun ja kollegoihini on toki parannettavaa sillä usein saan kuulla, että olisin vienyt pyörän siltä, joka sitä olisi enemmän tarvinnut kuin minä. Totuus vain on se, että en olisi estämässä tarvitsijaa ottamasta pyörää, joka on jo tuomittu hävitettäväksi (taloyhtiön työntekijä yleensä tuo ne roskalavalle ja minä nappaan ne vasta silloin ja taloyhtiön luvalla). Otan siis vain niitä pyöriä, joille ei ole muuta ottajaa kuin kaatopaikka. Kuulen myös usein valitusta, että taas joku trokari tienaa. Tottakai minä tienaan sillä, että myyn polkupyörät eteenpäin. Enhän minä ilmaiseksi töitä tee. Taloyhtiökin tässä säästää sillä jätemaksu määräytyy määrän mukaan. Jokainen polkupyörä, joka on lavalta pois, on taloyhtiölle säästöä.


Toki saan kiitosta ja kehua asiakkailtani sillä en todellakaan kiellä ettenkö hanki polkupyöriä hylkyinä. Ostaja saa aina tietää pyöränsä historian ja kuitin rehellisestä kaupasta.


Kierrätys siis voi olla elinkeino. Niistä kumpikin tosin tarvitsisi lisää arvostusta ja kunnioitusta.



Kuvia esineistä jotka on jo myyty.
Näillä esineillä on ollut varsin iso riski joutua kaatopaikalle.


Tämä Turun kaakelitehtaan norsumaljakko, myytiin Turun museokeskukselle.



Tämän koira patsaan kanssa kävi nolosti, sillä menin vahingossa myymään kahteen kertaan.
Virheitä sattuu joskus sille ei vain voi mitään.








Myyn paljon valaisimen lasikupuja varaosiksi. 


Laatu rinkka, jota kokeilin omaan selkään Saimaan rannalla. Rinkka myytiin varttia myöhemmin.

 





Kiertelen joskus ympäri suomea myyntireissuilla ja ne vasta ovat hauskoja :)



Lahjoitukset vaalikampanjaani:


maanantai 20. helmikuuta 2017

Öljy ja muovi.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1682478-poster-1280-plasticbags.jpg

Jotta pystyy tämän blogin kirjoittamaan tai lukemaan on oleellista, että on olemassa öljyjalosteita kuten muovi. Maailmaa ilman öljyä on vaikea kuvitella sillä öljy on yksi käytetyimmistä ja tärkeimmistä raaka-aineistamme. Se on oleellinen osa kommunikointiamme sillä kännykät, tabletit ja tietokoneet ovat suurelta osin muovia. Toki myös niin sanotut lankalinjat, oli se sitten valokuitu tai perinteinen kaapeli, on eristetty muovilla. Öljyjalosteita on kosmetiikassa, maaleissa ja monissa muissa paikoissa, joissa emme edes usko niitä olevan. Myös egologisesti ja eettisesti tuotetut tuotteet on usein pakattu muoviin, joten tuo öljy on lähes aina mukana kuviossa. Toki korvaavia raaka-aineita kehitetään, mutta öljy on tällä hetkellä se raaka-aine johon olemme sidottuja. Elämme siis “hiilivetyihmisen” aikakautta.


Turhauttavin seikka tässä on se, että koko liikenteemme niin rahti- kuin yksityisliikenteessä on suurelta osin kiinni öljyjalosteiden polttamisessa. Öljy ei kuitenkaan ole loppumaton ja nopeasti uusiutuva raaka-aine, joten sen tarpeeton polttaminen ei ehkä ole kaikkein viisainta. Varsinkin kun muita energianlähteitä on pilvinpimein. Tuulienergiaa on esimerkiksi suunniteltu rahtiliikenteeseen eli paluu purjerahtilaivoihin on tätä päivää. Autoilussa ollaan myös palaamassa sähköön, onhan sähköauto reilusti yli satavuotias keksintö.


Lämmitysenergianlähteenä öljyn korvaaminen on varsin helppo juttu jopa täällä Suomessa. Lämpöpumpputekniikka on helppo ja varsin yksinkertainen vaihtoehto korvaamaan öljylämmityksen kokonaan. Oikeastaan 80-luvulta lähtien koko öljylämmityksen olisi voinut hylätä, mutta meille idänvaihtokauppa oli tärkeä asia, joten sen takia valtio edesauttoi suomessa öljynkulutusta. Ulkomaankauppamme oli sidottu öljyn ostoon Neuvostoliitosta ja Neuvostoliitto osti vastakauppana Suomesta saman summan edesta eri tuotteita. Tänään tilanne on eri ja olisi vihdoin viimein aika luopua öljyn turhasta polttamisesta.


En siis pidä öljyä huonona vaan pidän sen tarpeetonta polttamista tyhmänä. Muovi on todella hyvä ja helppo vaihtoehto moneen tarkoitukseen. Muovin kierrätystä pitää tehostaa, sillä on hullua käyttää kerran raaka-ainetta, jota voi käyttää moneen kertaan. Meriin ajautuneet muovit ovat hyvä esimerkki muovin kestävyydestä, niin hyvässä kuin pahassa. Valtamerien muovipyörteet ovat jo nyt aiheuttaneet vaikeuksia merien ekosysteemeille.

https://de.wikipedia.org/wiki/Plastikm%C3%BCll_in_den_Ozeanen 

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Beach_in_Sharm_el-Naga03.jpg
Kaikkien merien (jopa suomen järvien) muovijätetilanne on kestämätön.

Suomi on muovipullojen kierrätyksessä ehdottomasti hyvä ja kaunis esimerkki. Ruotsissa käydessäni havaitsin, että pantti oli käytännössä puolet Suomeen verrattuna ja siksi osa pulloista päätyy roskiin. Pullopantin ollessa suomalaisessa tasossa eli selkeästi hintavampi, tulee nuo pullot laitettua tyhjinä reppuun eikä roskiin. Äitiyspakkauksen lisäksi meillä on ulkomaille vietävänä siis myös toimiva pullonpalautusjärjestelmä, joka on yksi maailman tehokkaimmista.


https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bales_of_PET_bottles_3.jpg
Tämä on kaunis kuva kierrättämisestä.

Lahjoitukset vaalikampanjaani:

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Talouskasvun aikaako?

Varastotöissä joutuu joskus kiipeilemään hyllyjen päälle :)

Helmikuun alkupuolella huomasin ilokseni, että olen tekemässä ennätysmyynnit kolmena peräkkäisenä kuukautena. Vertailuna käytän tilastollisia kuukausimyyntejä viimeisen viiden vuoden ajalta. Joulukuu 2016 oli noin 300% parempi, tammikuu ylitti odotusarvon noin 25% ja helmikuu on jo ensimmäisellä kolmanneksellaan ylittänyt koko kuukauden osalta odotusarvon 20% vaikka kaksi kolmannesta oli jäljellä. Tottakai helmikuun keskimmäinen kolmannes on hiljaisempi. Olen huomannut kaavan olevan sellainen, että kauppa käy kuun ensimmäinen ja viimeinen kolmannes.


Tämä tilastollinen poikkeama koskee siis omaa liiketoimintaani eli Osto- ja myyntiliike Tarvasjokea. Tuotteeni ovat suurimmaksi osaksi ylellisyystuotteita eli juurikin sen sektorin kaupankäyntiä, joka viimeisenä hyötyy talouskasvusta. Tottakai tuo oma tilastoni on vajaa, sillä virhemarginaali on suurehko eikä siitä voi tehdä isoja johtopäätöksiä. Omassa kaupankäynnissäni iso muuttuja on hyvin onnistunut markkinointini, jota olen tehnyt järjestelmällisen suunnitelman mukaan pitkän aikaa. Some-markkinoinnissa siirryin keväällä 2015 kaavaan, jota olen toteuttanut kohta kaksi vuotta. Markkinointini vaikutus aiheuttaa sen, että en voi olla varma, mikä onnistumisen syy lopulta on. Todennäköisesti niin panostus mainontaan kuin se, että ihmisillä alkaa taas olla luottamusta tulevaan, jolloin rahaakin käytetään enemmän. Toki joulukuun osalta pidin markkinoinnissa taukoa sillä minulle tuo kuukausi on ollut aina heikko eikä siis panostuksen arvoinen. Ja tulos oli nelinkertainen siihen mihin olin varautunut. Mikä se olisikaan ollut, jos olisin panostanut?

Kunnostusta vaativien pyörien varastoa tsekkailen.


Varovaisen päätelmän voi tehdä myös joulutorimyyjien tuloksista. Kyselin juuri ennen jouluaattoa muutamalta kuulumisia joulukuun myynnistä ja tyytyväisyyttä oli yllättävän paljon. Toki tässä torimyynnissä on päästy jo sen verran huonoihin tuloksiin, että pienikin suunnanmuutos on positiivinen. Itse kannan joululahjarahat mieluummin torille kuin kauppakeskuksiin. Toteutan periaatetta, että ostan “tovereilta” ensisijaisesti.


Totta kai Varsinais-Suomessa Pernon telakan hyvä tilauskanta sekä Uudenkaupungin autotehtaan hyvä tilanne on ollut merkittävä. Työllisyystilanne on kohentunut teollisuudessa ja sen perässä toki muut alat ovat parantaneet tulostaan. Selkeää talouskasvun aikaa en uskalla sanoa, sillä haluan vielä kuulostella hetken, mutta merkit ovat hyvät.


Eli leikkauksille tulevalla kunnanvaltuustokaudella ei toivottavasti ole aihetta, jos merkit pitävät paikkaansa. Turun kaupungin taloutta pitää kuitenkin eheyttää, mutta ei mielestäni leikkauksilla vaan investoimalla säästöjä tuovaan tekniikkaan ja karsimalla turhaa rahan käyttöä. Esimerkkinä toki käy tuo kaupungin vaakunasohlaus. Sellaiset pitäisi karsia ensimmäisenä pois.


Suurin toive toki tässä kohtaa on, että tasan vuoden päästä voin sanoa tämän blogin olleen oikeilla jäljillä.

 Kuntotarkistus ennen kuin pakkaan lähetystä varten.

Siin olis isoon kattokruunuun aihio ;)

Vaikka blogi nyt käsitteli aika paljon omaa liiketoimintaani, kun pitäisi kertoa kunnallisvaaliehdokkaan mietteitä, niin ne nivoutuvat yhteen sen verran voimakkaasti, että en saa niitä varmaan ikinä erikseen. En siis pysty olemaan jakomielitautinen ;)

Lahjoitukset vaalikampanjaani: https://civicrm.vihreat.fi/civicrm/contribute/transact?id=2&reset=1&pcpId=368

Facebook:
https://www.facebook.com/ReininMarko/

torstai 9. helmikuuta 2017

Vihapuhetta vai koulukiusaamista?


Näyttää ja kuulostaa siltä, että yhden hallituspuolueemme päävaaliteemoista on sananvapaus. Kaksi asiaa tässä vain kummastuttaa. Sananvapaus Suomessa on jo yleisesti hyvin salliva ja melkein mitä vain voi sanoa ja kirjoittaai, mutta se ei poista sitä etteikö sanomisistaan ja kirjoittamisistaan ole vastuussa. “vihapuhe” on ollut se mistä väännetään nyt hyvinkin vilkkaasti SOME:ssa puolesta ja vastaan.

Mutta kuuluuko sananvapaus kunnallisvaaleihin? Kunta tai kaupunki ei voi muuttaa lainsäädäntöä vaan toimii säädetyn lain ja asetuksen mukaan. Miksi siis sananvapaus ja vihapuhe on esillä niin voimakkaasti? Yhden hallituspuolueemme edustajia ja jäseniä on tuomittu kirjoituksistaan sen mukaan miten Suomen laki on kirjoitettu ja tulkittu. Siitä on sitten närkästytty ja uhriuduttu ihan riittämiin. Selityksillä “läpällä ja kännissä” on koetettu päästä kuin koira veräjästä. Omista kirjoituksistaan ei oteta vastuuta ja vieläpä nostetaan sananvapaus teemaksi vaaleissa, joihin se ei oikeastaan edes kuulu. Kunnallishallinto ei voi vaikuttaa oikeusistuinten lain tulkintaan eikä poliisin päätöksiin siitä, mitä tutkitaan, sillä demokraattisessa yhteiskunnassa oikeuslaitos on poliittisen painostuksen ulkopuolella. Kunta ei myöskään määritä lakia, se kuuluu valtiolle. Sananvapauden lainsäädäntö on siksi sopivampi eduskuntavaaliteemaksi.


https://pixabay.com/fi/kiusaaminen-lopettaa-rikkoa-tunteet-1019271/

Itselläni on asiaan myös toinen näkökulma. Onko hallituspuolueen pää-äänenkannattajilla ymmärrystä mistä he puhuvat? Jos sallitaan kaikki huorittelut ja muut alatyylin haukkumiset, niin puheessa ja kirjoituksessa tullaan mitätöimään kaikki se työ mitä on tehty koulukiusaamisen lopettamiseksi. Esimerkiksi jos kolmasluokkalainen lapsi menee huutelemaan samoja loukkaavia alatyylisiä huomautuksia, kuin SOME:ssa aikuiset käyttävät, on meillä aikuisilla velvollisuus puuttua tähän. Sama puhe mikä lapsilta kielletään ei voi olla aikuisille sallittua. Onko nyt siis niin, että hallituspuolue on koulukiusaamisen puolestapuhuja? Sen vaikeammin kitkettävän vielä eli henkisen kiusaamisen? Vai onko nyt vain niin, että ei ymmärretä edes mistä puhutaan, kun puhutaan sananvapaudesta?

https://pixabay.com/fi/bully-kiusaaminen-pojat-624747/


Politiikka on totisesti rikki, jos hallituspuolueen mielestä kiusaaminen on sallittua.


sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Turun pääkirjasto.

Turun pääkirjasto on minulle toimisto sekä vapaa-ajankeskus. Vietän keskimäärin 15 tuntia viikosta kyseisessä rakennuksessa. Toki käyn muissakin kirjastoissa, mutta pääkirjasto on se mikä on itselle läheisin.
(https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turun_kaupunginkirjaston_rakennus.jpg)

Minulle tärkein palvelu on tietokoneet. Kirjoitan blogini useimmiten juuri pääkirjastossa. Oman liiketoimintani osalta teen lähes kaikki ilmoitukset ja julkaisut kirjastossa. En siis omista tällä hetkellä omaa tietokonetta, vain tuon mobiililaitteen jota kännykäksi kutsutaan. Kuulostaako tämä järjestely oudolta? Ei minulle ainakaan sillä tämä toimii todella hyvin. Tietokoneiden lisäksi olen aktiivinen lehtisalin penkkien kuluttaja.


Pääkirjasto on mielestäni Turun upein rakennus, jossa yhdistyy kauniilla tavalla vanha ja uusi. Tiedän, että uuden pääkirjaston rakentamisen hintana oli pienempien kirjastojen lakkauttaminen keskustan alueelta. Pidin silloin hintaa ikävänä, mutta ymmärrettävänä ja pidän edelleenkin sitä ratkaisua oikeana. Hinta oli toki kova, mutta se kannatti maksaa, sillä tämä pääkirjasto on oikeasti aivan tolkuttoman hyvä.Muistan hyvin ajan, kun oli vain tuo vanha pääkirjasto, jonka hyllymetrejä oli lisätty väliaikaisratkaisuilla. Vanhojen upeiden puuhyllyjen lisäksi oli metallisia varastohyllyjä sillä hyllytila oli totaalisesti loppu. Se oli surkeaa aikaa ja vakio kirjastoni oli ihan joku muu.

 (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Turku_City_Library2.jpeg)

(https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turun_pääkirjasto_1927.jpg)


Hyödynnän kirjastoa mielestäni todella tehokkaasti enkä ole ainoa. Samat naamat pyörii täällä päivästä ja viikosta toiseen eli pääkirjasto on hyvin monelle ‘olohuone’. Iso kiitos niille, joiden ansiota tämä rakennus on ja erityiskiitos kirjaston työntekijöille.

Muut Turun kirjastopalvelut ovat myös ihan hyvin mallillaan. Erityisesti tuo Nummen omatoimikirjaston palvelu on mieleeni. Pääkirjaston ollessa kiinni suuntaan Nummen kirjastolle, sillä se on auki klo 7-21 joka ainokainen viikonpäivä. Toimii siten, että paikalla ei ole ketään virkailijaa vaan kirjastokortilla mennään sisään ja toimitaan itsenäisesti. Toki siellä on kameravalvonta ja kulkutieto siitä ketä kirjastossa on, koska kirjastokortilla kuitataan asiakas sisään. Nummen kirjastossa en ole kertaakaan havainnut, että olisi käytöshäiriötä tms. kun paikalla ei ole virkailijoita. Toki siellä Nummen kirjastossa on osan päivää henkilökuntaa paikalla pois lukien viikonloput. Omatoimikirjastoja saisi tulla mielestäni lisää, mutta silloin pitää olla aina mietittynä miten erityisryhmät saavat tarvitsemansa avun..


Ainoa ongelma jokaisen kirjaston kohdalla on päihderiippuvaisen porukan oleskelu kirjastossa tai kirjaston läheisyydessä. He ovat toki ihmisiä siinä kuin minäkin, mutta käytös on joskus hiukan huonoa. Pääkirjaston vartijat ovatkin aika hyvin perillä työnkuvastaan ja hoitavat hienosti pahimmat tapaukset, jotka aiheuttavat häiriöitä silloin tällöin.

Paria pientä asiaa kaipaan pääkirjastoon. Roskis olisi kiva saada uudenpuolen pääoven läheisyyteen ulos siinä kun ei ole läheisyydessä yhtäkään ja se näkyy.. Dokumenttielokuvat on nyt sijoiteltu tietokirjojen joukkoon eikä omaan hyllyynsä, jota itse kaipaan. Yleisarvosana kirjastolle on kuitenkin kiitettävä ja tämä taso on syytä säilyttää.

 (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turku_main_library,_new_part,_interiors_(b).jpg)


(https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kirjastosilta,_Turku,_8.12.2013_(34).JPG)
Koko kirjasto komeuden kruunaa kirjastosilta.

Lahjoitukset vaalikampanjaani:
https://civicrm.vihreat.fi/civicrm/contribute/transact?id=2&reset=1&pcpId=368

Facebook:
https://www.facebook.com/ReininMarko/