Turun raitiotieliikenne lopetettiin 70-luvun alkupuolella. Syy miksi, on askarruttanut minua jo pitkään. Yleisesti hyväksytty versio on se, että vaunut sekä raiteet olivat loppuun käytettyjä ja niihin investoiminen olisi ollut liian kallista. Oliko kuitenkaan tilanne näin? Asiaan paremmin perehdyttyäni,uskon, ettei totuus ole niin yksiselitteinen. Totta on se, että iso osa vaunuista ja raiteista oli uusimisen tarpeessa, mutta se toinen puoli olikin varsin modernia ja uudehkoa. Käytännössä siis ihan normaali tilanne joukkoliikenteessä. Osa kalustosta on uudehkoa, kun toinen osa on tulossa uusittavaksi.
Suomen taloushistoriasta uskon löytyvän suuremman syyn. Elimme muutama vuosikymmen sitten tilanteessa, jossa ostimme Neuvostoliitosta öljyä ja sitä vastaan Neuvostoliitto osti Suomesta kaikkea mahdollista vaatteista laivoihin. Vastaostokauppa oli siis hyvin merkittävä osa kansantalouttamme. Meillä meni hyvin, jos poltimme öljyä. Julkisenliikenteen, sähköllä toimiva raitikka oli siten kansantaloudelle ongelmallinen. En tiedä tehtiinkö tietoisesti vai tiedostamatta päätöksiä yksityisautoilun sekä polttomoottorikäyttöisen julkisenliikenteen eduksi. En lähde missään nimessä sen ajan päättäjiä syyttelemään. Uskon, että sen aikakauden tiedon perusteella, mikä heillä oli, olisin varmana tehnyt samat päätökset. Nykytiedon valossa olisi liian helppo lähteä syyttelemään.
Neuvostoliiton romahdus ja sen jälkeinen 90-luvun lama on kaikilla tiedossa. Vastaostokaupasta on siis jo pitkä aika ja meidän kansantaloudellemme ei enää ole etu ostaa öljyä, pikemminkin haitta. Järkevämpää on käyttää niitä energianlähteitä mitä meillä on kotimaassa. Sähköbussit ja raitiotievaunut tarvitsevat sähköä liikkuakseen ja sähkön tuotanto voidaan toteuttaa kotimaisilla energianlähteillä ilman, että ostamme energianlähteitä ulkomailta. Tarkoitan juuri sitä tuulivoimaa, jota niin paljon haukutaan hyödyttömänä. Olen siis hyvin tuulivoima myönteinen.
Ratikan rakentaminen nyt olisi itse asiassa Turun taloudelle hyväksi. Ratikka vaatii kiinteitä rakenteita, joita sijoittajat katsovat hyvällä. On järkevää sijoittaa ja investoida radan varteen, joka ei siirry mihinkään. Helsingin metro on viime vuosikymmeniltä hyvä esimerkki. Pelkästään asunto-osakkeiden hinta kertoo sen, kuinka läheltä löytyy metroasema.
Turun keskusta on tällä hetkellä hyvin hiljainen. Julkisenliikenteen lisääminen ja tehostaminen keskustaan toisi mielestäni taloushyötyä pk-sektorille, varsinkin näille pienille palveluntarjoajille. Pitkään jatkunut trendi on ollut rakentaa keskustasta varsin kauas liikekeskuksia, jonne pääsee vain henkilöautolla. Yksityisautoilu tulee pysymään liikekeskusten osalta pääsääntöisenä liikkumismuotona asiakkaille. Tehokas ja edullinen julkinen liikenne toisi keskustan alueelle asiakkaita paljon tehokkaammin, kuin uusi parkkitila. On turha väittää etteikö parkkeeraus tule olemaan keskustassa aina maksullista ja kauempana liikekeskuksissa ilmaista. Tämä fakta siis vie autot aina keskustan ulkopuolelle, joten autottomaan keskustaan panostaminen on vain järkevää.
Turku tarvitsee ratikan ja hyvin toimivan julkisenliikenteen, jotta orastava talouskasvu ei tyrehdy alkuunsa.
Wikipedian linkki:
Lahjoitukset vaalikampanjaani:
